TimoHeinonen

Vesirokko hävinnee Suomesta muutamassa vuodessa

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) esitteli ensimmäisen budjettiesityksensä viime viikolla. Viime vuosina olemme saaneet tottua jatkuviin leikkauksiin ja veron kiristyksiin. Säästöiltä emme tosin jatkossakaan näytä välttyvän, mutta joskus järkevä lisämeno voi lopulta olla paras säästö. Tästä oivallinen esimerkki on Orpon budjetissaan linjaama päätös ottaa vesirokkorokotus mukaan maamme kansalliseen rokotusohjelmaan. Tähän asti vesirokkorokotteen on voinut ostaa itse, mutta kahden rokotuksen sarja on maksanut noin 150 euroa ja se on ollut monelle perheelle ymmärrettävästi liikaa.

THL:n eli Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan työpoissaolojen väheneminen rokotteen ansioista tekee yksin jo 12 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Lasten vesirokon sairastaminen maksaa yhteiskunnalle paljon. Sairaskuluista kertyy yli 2 miljoonaa euroa ja yli 14 miljoonaa euroa muita kuluja mukana esimerkiksi työpoissaoloina. Vesirokon takia tehdään vuosittain yli 6 000 sairaalakäyntiä ja pienten lasten vanhemmat ovat laskelmien mukaan vuosittain poissa töistä peräti 76 000 päivää. Nyt päätetty vesirokotuksen mukaan ottaminen lasten rokoteohjelmaan maksaa noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa, joten säästö on huomattava ja inhimillisesti ajatellen vieläkin merkittävämpi.

Vesirokkorokote on siis kannattava investointi lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi, mutta myös hoitokustannuksista säästämiseksi ja vanhempien työpoissaolojen vähentämiseksi. Ja aikuisiällä sairastettuna vesirokko on jopa hengenvaarallinen mm. jälkitautina leviävän aivotulehduksen ja keuhkokuumeen myötä. Vuosittain vesirokkoon myös kuollaan Suomessa. Lisäksi esimerkiksi viime vuonna meiltä jouduttiin lähettämään kaksi vesirokkoon sairastunutta potilasta Ruotsiin saamaan kehon ulkopuolista hapetushoitoa, jota meillä ei voida antaa. Ilman Ruotsin hoitoapua myös nämä potilaat olisivat todennäköisesti kuolleet.

Nyt päätetyllä ratkaisulla seuraamme monia muita Euroopan maita jotka ovat hyväksyneet vesirokkorokotteen jo aiemmin omiin kansallisiin rokotusohjelmiinsa. Kanadasta ja Yhdysvalloista on saatu vahvaa näyttöä siitä, että vesirokkorokotteen ansiosta vesirokkoon sairastuneiden määrä on vähentynyt . On arvioitu, että meillä rokotusten lähdettyä käyntiin rokotusohjelman myötä vesirokko hävinnee maastamme muutaman vuoden sisällä. Rokotusohjelman jälkeen vesirokkoa esiintyisi todennäköisesti enää vain samalla tavalla kuin tuhkarokkoa, joka on rokotusten myötä tänään maassamme hyvin harvinainen.

Joskus siis pieni lisämeno on lopulta merkittävä säästö ja inhimillinen ratkaisu lasten ja aikuistenkin kannalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tuossa on toisenlainen näkemys samasta asiasta.

http://jukkanieminen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Tiedä häntä, oma asiantuntemukseni ei riitä asiaa arvioimaan.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Eikösse vyöruusuki ole sitä sammaa, ko vesirokko, siis silläki on monta muotoa ja muunnelmaa sillä vesirokolla. Ihan niinko hinkuyskälläki, jota koko ajan, koska se muuntuu eikä rokote kata kaikkia.

Käyttäjän SaaraSeittenranta kuva
Saara Seittenranta

Oletko ihan varma, että vesirokkorokotteella saadaan vesirokko hävitetyksi ja Yhdysvaltojen terveysviranomaiset esim. ovat antaneet oikeaa tietoa asioista ja että tällä rokotteella voitaisiin säästää jotain. Jos et ole asiaan yhtään itse perehtynyt (vaan olet kuunnellut vain ja ainoastaan THL:n edustajien esittämiä juttuja - siis juttuja, joista monellakaan jutulla ei ole välttämättä nyt tässä asiassa sellaista tieteellistä todellisuuspohjaa (Esim. mitä THL:n jokin ylilääkäri on Helsingin Sanomissa esittänyt joitain täysin tuulesta temmattuja tarinoita), niin suosittelen kyllä lukemaan tämän: Review of the United States universal varicella vaccination program: Herpes zoster incidence rates, cost-effectiveness, and vaccine efficacy based primarily on the Antelope Valley Varicella Active Surveillance Project data

"In a cooperative agreement starting January 1995, prior to the FDA's licensure of the varicella vaccine on March 17, the Centers for Disease Control and Prevention (CDC) funded the Los Angeles Department of Health Services’ Antelope Valley Varicella Active Surveillance Project (AV-VASP). Since only varicella case reports were gathered, baseline incidence data for herpes zoster (HZ) or shingles was lacking. Varicella case reports decreased 72%, from 2834 in 1995 to 836 in 2000 at which time approximately 50% of children under 10 years of age had been vaccinated. Starting in 2000, HZ surveillance was added to the project. By 2002, notable increases in HZ incidence rates were reported among both children and adults with a prior history of natural varicella. However, CDC authorities still claimed that no increase in HZ had occurred in any US surveillance site. The basic assumptions inherent to the varicella cost–benefit analysis ignored the significance of exogenous boosting caused by those shedding wild-type VZV. Also ignored was the morbidity associated with even rare serious events following varicella vaccination as well as the morbidity from increasing cases of HZ among adults. Vaccine efficacy declined below 80% in 2001. By 2006, because 20% of vaccinees were experiencing breakthrough varicella and vaccine-induced protection was waning, the CDC recommended a booster dose for children and, in 2007, a shingles vaccination was approved for adults aged 60 years and older. In the prelicensure era, 95% of adults experienced natural chickenpox (usually as children)—these cases were usually benign and resulted in long-term immunity. Varicella vaccination is less effective than the natural immunity that existed in prevaccine communities. Universal varicella vaccination has not proven to be cost-effective as increased HZ morbidity has disproportionately offset cost savings associated with reductions in varicella disease. Universal varicella vaccination has failed to provide long-term protection from VZV disease."

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S... (On lähtöisin arvostetusta julkaisusta ja arvostetulta julkaisijalta. Ei ole siis mitenkään minkään huuhaajulkaisijan tekemä juttu.)

THL esittää, että jollain rokotteella asia saadaan hoidetuksi - höpsistä (kannattaa lukea lähettämäni linkki) ja kulujen määrä olisi muka jotain. Laskelmissa ei olla ollenkaan huomioitu sitä, ettei rokotteella olla koskaan saatu kunnollista suojaa, se voi aiheuttaa viiden vuoden kuluttua rokotusohjelmasta enemmän sairastumisia, + lisänä on vielä rokotteiden aiheuttamat haittavaikutukset, joidenka hoitaminenkaan ei ole ilmaista. Juuri missään laskelmissa, mitä THL on esittänyt teille eduskuntaan, niin ei olla huomioitu ollenkaan todellisten haittavaikutusten hoidon kustannuksia. Miten ihmeessä te voitte olla huomioimatta rokotteiden aiheuttamien haittavaikutusten kustannuksia maassa jossa terveydenhuoltoa toteutetaan pitkälti verorahoin? (Esim. kun teille esitettiin HPV -rokotetta rokotusohjelmaan, niin laskelmissa ei huomioitu tieteellisen tutkimuksien tuottamaa tietoa ollenkaan haittavaikutusten esiintymisestä ja teille esitettiin ainoastaan passiivisen haittavaikutusjärjestelmän mukaisia tietoja, joita niitäkään ei huomioitu ollenkaan missään kustannuslaskelmissa.)

Käyttäjän SaaraSeittenranta kuva
Saara Seittenranta

Sitten vielä, mitä tulee näihin Yhdysvaltojen ja Kanadan kokemuksiin vesirokkorokotteen hyödyistä (tutkimuksista joita tehty siihen liittyen), niin CDC:n tukimuksessa jossa ei nähty vesirokon lisääntymistä, niin oli vakavia menetelmällisiä puutteita ja rajoituksia. Esim. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa tutkimus tehtiin väestölle, jossa ei ollut vielä kunnollista rokotuskattavuutta.

Lapsena luonnollisesti sairastettu vesirokko on usein hyvän laatuinen ja antaa pitkäkestoisen suojan vesirokkoa vastaan (immuniteetin). Vesirokkorokotus antaa vain 70-90% suojaa, suoja on väliaikainen ja kestoltaan tuntematon. Vesirokkorokotusohjelmalla on saatu aikaan vesirokon vähenemistä lyhyellä aikavälillä, mutta on kuitenkin huomattu myöhemmin huomattavaa vesirokon esiintymistä sekä lapsilla että aikuisilla, jotka eivät olleet sairastaneet aiemmin luonnollista vesirokkoa. Vesirokkorokotus ei ole osottautunut kustannustehokkaaksi, koska sairastavuus söi kustannussäästöt. Rokotusohjelma altistaa myöhemmässä vaiheessa varsinkin aikuiset (työikäiset) mahdollisille sairastumisille ja aikuisilla sairaus on usein vakavampi kuin lapsilla. Se aiheuttaa 20:tä kertaa enemmän kuolleisuutta ja jossain taidettiin myöskin mainita siitä, että 20-30 % näistä sairastuneista päätyy sairaalahoitoon. Kun nämä vesirokkotapaukset itseasiassa alkoivatkin myöhemmin lisääntymään mm. siellä Yhdysvalloissa, niin terveysviranomaiset sitten lisäsivät rokotteiden määrää ja myöskin yli 60-vuotiaille jouduttiin aloittamaan vyöruusurokotukset. Vesirokkorokotteen ottaminen rokotusohjelmaan on osoittautunut erittäin kalliiksi ja luonut tarpeen jatkuville hoitojaksoille.

Vesirokkorokotteesta haittavaikutuksia ja komplikaatioita (joista on näyttöä): Alustava kustannustehokkuuden mallinnus olettaa, ettei rokotetuille tulisi rokotteesta mitään haittoja (näin myös Suomessa asioita esitetään). Kustannushyötysuhteissa ei siis olla hyödynnetty mitään, eikä täällä meilläkään olla esitetty mitään näkemystä siitä paljon rokotteen aiheuttamien vahinkojen hoitaminen maksaa työelämälle, veronmaksajille tai rokotteen ottaneille. Lukuisia tapaustutkimuksia on dokumentoitu vesirokkorokotteen osalta. Jotkut haittavaikutukset kuten silmiin liittyvät sairastumiset ja oiretilat (kuten esim. näön hämärtyminen, vyöruusu, näön heikkeneminen sekä silmäsairaudet kuten esim. akuutti posteriorinen multifokaalinen pigmentti placoid epitheliopathy-APMPPE, interstitiaalinen keratiitti, jne ) (voivat viedä rokotteesta sairastuneen työkyvyn), rokotteesta voi seurata myös keskushermoston sairauksia (neurologisia, kuten esim. enkefaliitti, akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti-ADEM, akuutti pikkuaivojen ataksia, VZV aivokalvontulehdus), myös ihosairauksista on raportoitu sekä asisloviiriin reagoimattomasta herpes zosterista. Lisäksi rokotteen jälkeen on raportoitu lasten aivohalvauksista (aivoveritulppa), kehkokuumetta, vesirokko (rokotteen jälkeinen), Stevens-Johnsonin oireyhtymä mikä johtanut kuolemaan, autoimmuunisairaudet sekä muut sekalaiset … Sairastavuudesta rokotteen jälkeen on raportoitu, jopa harvinaisista vakavista haittavaikutuksista – nämä jopa rokotteen jälkeisten vesirokkojen ilmaantumisen lisääntyminen ja mahdolliset kroonisten sairauksien hoidon kustannukset / mahdolliset työkyvyn menetykset kyseenalaistavat koko rokotusohjelmasta saadut hyödyt.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

Meillä rokotteen pakkausselosteessa myöskin kerrotaan näistä mahdollisista haittavaikutuksista, kuten:

Yleiset haittavaikutukset:
(ilmeni harvemmin kuin 1 rokoteannoksella 10:stä, mutta
useammin kuin 1 rokoteannoksella 100:sta):
Ihottuma, injektiokohdan turvotus, kuume
Melko harvinaiset:
(ilmeni harvemmin kuin 1 rokoteannoksella 100:sta. mutta
useammin kuin 1 rokoteannoksella 1000:sta):
Ylähengitystieinfektiot, nielutulehdus, lymfadenopatia (= imusolmukesairaus),
ärtyneisyys, päänsärky, somnolenssi ( = uneliaisuus), yskä, nuha, pahoinvointi, oksentelu, vesirokkomainen ihottuma, kutina, nivelkipu, lihaskipu
kuume (suun kautta/kainalosta > 39,0
ºC tai peräaukosta > 39,5), väsymys, huonovointisuus
Harvinaiset: (ilmeni harvemmin kuin 1 rokoteannoksella 1000:sta, mutta useammin kuin 1 rokoteannoksella 10000:sta):
Konjunktiviitti (= silmän sidekalvotulehdus)
Ylävatsakipu, ripuli, urtikaria (nokkosihottuma)
Markkinoille tulon jälkeen on harvoin (ei ole kerrottu kuinka usein Harvoinhan voi olla vaikka 1:dellä 100:sta, 1:llä 1000:sta tai 1:llä 10000:sta) raportoitu seuraavia haittavaikutuksia: vyöruusu (Herpes zoster),
tavallista herkemmin tulevat mustelmat tai verenvuodot, näitä aiheuttaa verihiutaleiden väheneminen (trombosytopenia), allergiset reaktiot, kouristukset tai kohtaukset, aivojen, selkäytimen ja ääreishermoston
tulehdus, mikä on johtanut tilapäiseen kävelemisvaikeuteen
ja/tai tilapäiseen haparointiin
(enkefaliitti,serebelliitti), aivohalvaus, verisuonitulehdus (vaskuliitti), ...
Kawasakin tauti, vakavaihosairaus, jonka oireina ovat
punaiset, kutisevat läiskät, jotka muistuttavat tuhkarokkoa. Läiskät ilmaantuvat ensin raajoissa ja joskus kasvoissa ja koko kehossa
(erythema multiforme). (pakkausseloste http://spc.nam.fi/humpil/v/47342.pdf )

Kun katsoo sitten tarkemmin niitä vesirokkotutkimusten menetelmiä ja aineiston kokoa, niin voi kyllä sanoa, ettei todellakaan ole tietoa, että kuinka paljon näitä rokotteen markkinoille tulon jälkeen ilmenneitä haittavaikutuksia todellisuudessa ilmenee, tutkimus on ollut ainakin sen mitä on itse nähnyt, niin niin pienellä otoskoolla toteutettu, ettei sellaisella voi sanoa yhtään mitään. (Höpsistä esittää, et on paljon tutkittu rokote)

Höpsistä on myöskin ne jutut, joissa esitetään, että vesirokkorokotteella voitaisiin vähentää vyöruusun ilmaantumista (siitä ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä ja jos on niin mieluumminkin se asia on täysin päinvastainen).

Tällä rokotteella voidaan siis kaikin puolin lisätä sairastavuutta ja varsinkin, mikäli tulee rokotusohjelmaan niin tulevaisuudessa varsinkin sitä aikuisväestön sairastavuutta.

THL ei ole mikään puolueeton asiantuntijataho niin kauan kuin se voi saada ja saa jotain rahoitusta yhdeltäkään rokotevalmistajalta.

Toimituksen poiminnat