TimoHeinonen

Hallitus lupasi, että hevosenlantaa saa polttaa - Sen voisi ratkaista jo tänään

Hallitusohjelmassa on kirjaus hevosenlannan hyötykäytöstä. Kohdassa seitsemän, Biotalous ja puhtaat ratkaisut, todetaan seuraavasti: ”Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa”. Hallitus tois siis hallitusohjelmaneuvotteluissaan selkeästi julki hevosenlannan polttamisen sallimisen. Neuvottelutulos oli meille hevosihmisille ja asian kanssa painineille jättipotti, mutta nyt hallituskauden kuluessa näyttää siltä, että kirjauksesta on tulossa itse sitä. Alkuvuodesta vielä järjestettiin iso seminaari "Kaikki irti hevosenlannasta", mutta sitten itse asia ei ole edennyt ja yksiselitteinen kirjaus on alistettu nyt pitkän koepolton alla.

Hevosenlannan hyötykäytön puolesta ovat puhuneet useat tahot useiden vaalikausien ajan. Jätin asiasta itse ensimmäisen esitykseni vuonna 2007 toimenpidealoitteen muodossa. Tuon jälkeen asiasta olen jättänyt useita esityksiä sekä aloitteita. Monessa Euroopan unionin jäsenmaassa, kuten Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa sekä Tanskassa, hevosenlannan energiakäyttö polttamalla on nimittäin sallittua. Meilläkin energiakäytöstä olisivat kiinnostuneet suurten hevospitäjien lisäksi pienemmän koko luokan hevostilatkin. Yhden hevosen päivässä tuottama lanta kuivikkeen kanssa vastaa noin kolmen polttoöljylitran polttamista. Esimerkiksi Ypäjän Hevosopistolla omalla hevonsenlannalla saavutettaisiin vuosittain vähintään 200 000 euron säästöt. Nyt lanta on heillekin lähes ongelmajätettä.

Hevosenlannan hyötykäyttö energiana on siis ympäristöystävällistä sekä taloudellisesti viisasta. Biotalouden sekä kiertotalouden ollessa hallitusohjelmamme kantavia voimia, olisi odotettavaa, että hevosen lannan energiakäyttö mahdollistettaisiin nopealla aikataululla ilman turhanpäivisiä kokeiluja ja viivyttelyjä.

Nykyiseen asiaa sääntelevään direktiiviin on sisällytetty vanha jätteenpolttodirektiivi. Tämä IE-direktiivihän on pantu voimaan kussakin jäsenmaassa kansallisella lainsäädännöllä ja Suomessa se on jätteenpolton suhteen toimeenpantu nykyisellä jätteenpolttoasetuksella. Meillä on siis otettu tiukempi kanta, kuin direktiivi vaatii, eli meillä direktiivin mukaista polttotapaa koskee jätteenpolttoasetus riippumatta jätteen enimmäismäärästä. Pienimittakaavaista jätteenpolttoa, johon IE-direktiivien artikloja ei tarvitse soveltaa ja josta voidaan antaa kansallisia määräyksiä, on poltto, jossa tavanomaisen jätteen laitoskapasiteetti on enintään kolme (3) tonnia tunnissa. Kolmen tonnin raja tulee siis tuosta IE-direktiivistä. Direktiivi edellyttää vain, että tätä suuremmalle määrälle polttaa tavanomaisia jätteitä tarvitaan IE-direktiivin mukainen lupa. Esimerkiksi Britanniassa on kolmen tonnin raja voimassa ja sen alle menevään polttoon sovelletaan siten muita polttolaitoksen säännöksiä, joita Britanniassa on annettu. Laitosta käsitellään tavanomaisena lämpöä tuottavana polttolaitoksena. Englantilaiset puhuvat " energy from Waste" ajatuksesta.

Periaatteessa ei olisi siis meilläkään estettä sille, että kansallisesti tehtäisiin muutos nyt vain jätteenpolttoasetukseen, joka koskisi tavanomaisen jätteen polttamista silloin, kun määrät jäävät alle kolmen tonnin ja vaikkapa vain niinkin, että asia rajattaisiin ”kuivikkeelliseen hevosenlantaan”. Tällöin voitaisiin poistaa hevosen lannalta kokonaan velvoite jätteenpolttolupaan tai räätälöidä poltolle erilliset ehdot ja poistaa esim. jatkuva mittausvelvoite. Sinänsä muutos olisi siis tekniseltä kannalta melko helppo, koska se ei vaatisi lain muutoksia, vaan voitaisiin tehdä nyt hallitusohjelman kirjaus täyttäen vain valtioneuvostossa asetuksen muutoksena.

Hallitusohjelman kirjauksen täyttämiseksi ja asian nopeasti ratkaisemiseksi olisi perusteltua nämä asetustason pienet muutokset, jotka ovat nopeasti tehtävissä, ja jotka eivät muuttaisi muilta osin jätteenpolttolainsäädännön totuttuja kuvioita ja soveltamiskäytäntöjä tai jotka loisivat uusia hankalasti tulkittavia käsitteitä. Samalla voitaisiin todeta jotakin jaksottaisten mittausten (myös jätevesien) laajuudesta ja mittaustiheydestä. Savukaasujen haitallisten aineiden päästöjen vaatimustaso olisi tässä ratkaisussa sama, kuin muussakin jätteenpoltossa.

Olen tästä nyt jättänyt maamme hallitukselle ja ympäristöministerille esityksen. Mallin saisi tästä ihan vapaasti kopioida ja tehdä päätöksen ja antaa lannan palaa!

Tänään alkaa Helsingin Jäähallilla jälleen Helsinki International Horse Show. Energiaa tulisi sieltä mukavasti lisää!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Hevosenlannan poltto tarkoittaa käytännössä myös kuivikkeena olevan turpeen polttoa. Kotikylässäni se tarkoittaisi varmasti huonontuvaa ilmanlaatua keskellä asutusta, kun pienissä tilakohtaisissa kattiloissa kärytettäisiin kikkaroiden lisäksi turvetta. Ilmastovaikutuksiltaan fossiilisia energialähteitä pahempi turpeen käyttö pitäisi lopettaa, eikä varsinkaan mitään pienpolttoa tule suosia. Eli puhtauden ja bioenergian kanssa hevosenlannan poltolla ei ole mitään tekemistä.

Miksi ihmeessä velvoitteita pitäisi purkaa, kun kyse on vapaa-ajan harrastuksesta? Hevosharrastus on varakkaiden puuhaa, jokainen maksakoon myös täysimääräisesti aiheuttamastaan jätteestä. Hevosenomistajille ja ratsastustunnin hintaan ym. tallien tarjoamien palvelujen hintoihin voi määrätä jätemaksun ihan näkyvästikin. Jos jollakin on varaa ajella Porsche Cayennella ratsastustunnille kotikyläni heppahotellille, on varmasti varaa - ehkä myös valistuneisuutta ja vastuullisuutta - hoitaa osuutensa harrastuksensa aiheuttamista jätteistä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Hevonkakan energian talteenotto käy ympäristöystävällisesti mädättämällä tuo bioreaktorissa ja polttamalla syntynyt metaani.
Kakan polttaminen sellaisenaan on järjetöntä.

Käyttäjän AnssiPaalanen kuva
Anssi Paalanen

Hevosenlannassa on Suomen ja Euroopan tasolla merkittävä hyödyntämätön potentiaali. Hyödyntämistä rajoittaa se, että EU-tasolla on määritetty, että lannanpolton on sovellettava jätteenpolton vaatimuksia. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2014 täsmennetyn lainsäädännön mukaan lanta pitää aina polttaa jätteenpolton vaatimusten mukaisesti. Suomi on jo nyt edelläkävijä hevosenlannan hyödyntämisessä energiaksi. Muualla Euroopassa on pieniä, yksittäisiä kattiloita, mutta laajamittaista hevosenlannan energiahyötykäyttöä ei ole.

Kun tallilla käytetään kuivikkeena uusiutuvia materiaaleja kuten puuta tai olkea, on hevosenlanta kaikilta ominaisuuksiltaan biopolttoainetta eikä jätepolttoainetta. Siksi hevosenlantaa pitäisi kohdella biopolttoaineena. Ei ole kuitenkaan mielekästä, että luodaan hallinnollinen raja, joka määrää, milloin lanta on jätettä ja milloin biopolttoainetta. Energiatehokkuuden, talouden ja ympäristön kannalta on järkevää, että lanta hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevissa laitoksissa. Tyypillisesti suuren laitoksen ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin suuren joukon pieniä.

Helsinki International Horse Show:ssa syntyvä lanta hyödynnetään jo toista vuotta peräkkäin. Kaikki kertynyt lanta kerätään talteen ja hyödynnetään sähköksi ja lämmöksi Fortumin Järvenpään voimalaitoksella erittäin korkealla hyötysuhteella.

Toimituksen poiminnat