*

TimoHeinonen

Demariministerit onnistuivat peruskoulun tasapäistämisessä-Osaamistaso heikkeni

Suomalainen peruskoulu on tasapäistynyt, mutta samaan aikaan myös osaamistaso on laskenut.

Tämä minua huolestuttava tulos ilmenee tuoreesta 50 maan 
neljäsluokkalaisten lasten oppismistuloksia selvittäneestä Trends in 
International Mathematics and Science Study eli TIMSS-tutkimuksesta.

Tutkimustulokset vahvistavat siis sitä mitä PISA-tutkimuksessa on jo 
aiemmin havaittu. Mutta erityisen huolestuttavaa on se, että edellisen 
vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset 
heikkenivät neljän vuoden aikana eli aikana jolloin SDP:llä oli 
opetusministerin salkku. Peruskoulun neljäsluokkalaisten 
luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen heikkeni siis selvästi 
vuosien 2011 ja 2015 välillä. Parhaimpien tulosten määrät laskivat 
kuten myös yleinen osaamistaso. Samalla peruskoulumme tasapäistyi.

Sinänsä on kaunista, että peruskoulumme on tasa-arvoinen, mutta 
huolestuttavaa on se, että tämä tapahtuu lahjakkaiden oppilaiden 
kustannuksella. Vanha tärkeä oma opettajaperiaatteeni, että 
jokainen oppilas saisi oppia joka päivä jotain uutta ei siis enää 
toteudu. Tämä on huolestuttavaa kun tasa-arvo tapahtuu tasapäistämisen 
ja osaamistason laskun kautta. Tämä kehitys tuleekin pysäyttää ja 
turvata sekin, että kouluistamme tulee jatkossa jälleen myös 
huippuosaajiakin. Ja tämä ei siis tarkoita sitä, että emme pitäisi 
huolta myös erityistä tukea tarvitsevista. Siinä olemmekin nyt varsin 
hyvin onnistuneet.

Viime vaalikauden aikana etenkin poikien tulokset heikkenivät. Tytöt 
kiilasivat poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Vuonna 2011 
tehdyssä vastaavassa TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut 
juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa ja matematiikassa pojat olivat 
hieman tyttöjä parempia. Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia 
kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla. 
Kansainvälisessä vertailussa maamme neljäsluokkalaiset sijoittuivat 
luonnontieteissä nyt jaetulle viidennelle sijalle. Putosimme neljässä 
vuodessa kärkikolmikosta pois ja edelle nousivat mm. Korea, Japani ja 
myös Venäjä. Matematiikassa maamme sijoitus putosi samaan aikaan aina 
kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Tutkija Jenna Hiltunen kuitenkin muistutti, että "huolimatta tulosten 
heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset 
oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. 
Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja 
matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon".

Ja myönteistä on sekin, että vaikka julkisuudessa ollaan oltu 
huolestuneita koulujemme välisten erojen kasvamisesta niin tätä 
kehitystä ei ole tapahtunut. Alakoulujen väliset erot ovat todella 
pieniä eikä niiden havaittu kasvaneen viime vuosina. Peruskoulumme on 
siis edelleen hyvin tasa-arvoinen eikä oppilaiden osaaminen riipu 
myöskään siitä missä päin Suomea oppilas asuu tai asuuko maalla tai 
kaupungissa. Kodin vaikutus sen sijaan näkyy osaamisessa jopa enemmän 
kuin pienten lasten päivähoitomuoto.

Huomioitavaa on muuten myös se, että koulukiusaaminen vaikuttaa 
suoraan oppimistuloksiin ja koulumotivaatioon. Tutkimuksen mukaan 
viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi 
heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla. Työtä koulukiusaamisen 
kitkemiseksi tulee siis jatkaa ja taata kaikille lapsille työrauha 
opiskella ja oppia.

Samaan aikaan oppimistulosten parantamiseksi tulee kiinnittää huomiota 
myös oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin jo peruskoulun alkaessa.

TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science 
Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen 
tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 
TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The 
International Association for the Evaluation of Educational 
Achievement). Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja 
luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 
5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa 
osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien 
mukaista osaamista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit ()

Risto Salonen

Nyt Timo kyllä yliarvostat demarien kykyjä liikaa. Ei demarikaan saa neljässä vuodessa osaamisessa suurta muutosta aikaan puoleen tai toiseen, vaikka kyvyttömiä ovatkin.
Peruskoulusta puuttuu keppi, porkkanoita kylläkin on tarpeeksi. Ilmaista ei koskaan arvosteta.
Mitä jos pieni lukukausimaksu kannustaisi vanhempia enemmän jälkikasvun opintoja seuraamaan, lukiossa esimerkiksi.
Matematiikan osaaminen on selvästi heikentynyt. Olisiko jatko-opintopaikan saamisessa painotettava enemmän matematiikan osaamista. Aikoinaan oli lukiossa matemaattinen puoli ja kielipuoli. Meille (yleensä pojille) mainostettiin, että pitkä matikka ei sulje mitään ovia, mutta kielilinjalta ei pääse kaikkiin jatko-opintoihin edes pyrkimään.
Jälkikäteen olen kiittänyt opettajia mainoksesta; kieliä olen oppinut koulussa opittujen lisäksi työelämässä, mutta matematiikkaa toisin valinneet eivät.

Toimituksen poiminnat