TimoHeinonen

VR:n henkilöliikenteen monopolista luovuttava-halu vastata palveluista hukkunut

"Asiakas toiminnan lähtökohtana."

Tämä on VR Groupin ensimmäinen arvo viidestä jotka ohjaavat yhtiön kaikkea toimintaa. Tai pitäisi ohjata.

Yhtiön tämän vuoden toimissa ensimmäinen arvo on ainakin tuntunut unohtuvan täysin. VR vähensi nimittäin kesällä merkittävästi junavuoroja mm. Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä Helsinkiin ja takaisin. 

Pahimmin supistukset iskivät Hämeenlinnaan mikä menetti 14 päivittäistä vuoroa Helsingin ja Tampereen suuntaan. Eilen Verkatehtaalla kerrottiin, että yhteensä 29 junaa menee Hämeenlinnan ohi pysähtymättä. Riihimäellekin vuorot vähenivät ja tilannetta yritettiin korjata paikallisliikenteellä siinä kuitenkaan onnistumatta. VR:n ns. nopeiksi vuoroiksi muuttamat junat ehtivät kuitenkin kyllä pysähtyä muutaman kilometrin välein niin Tikkurilassa, Pasilassa ja sitten tietenkin vielä Helsingin päärautatieasemalla. 

Usein olen nimittäin ihmetellyt, että lipuntarkastajakin tulee Helsingistä pohjoiseenpäin lähdettäessä kierrokselle vasta Tikkurilan jälkeen. VR siis "tarjoaa" ilmaisen matkan IC:llä Helsingistä Pasilaan ja aina Tikkurilaan asti. Koskaan en nimittäin ole lipuntarkastajaa junassa nähnyt. No se on toinen asia.

Hämeenlinnan ohi menee siis 29 junaa.

HHT-akseli eli maamme pääkasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere on kuitenkin tunnustettu myös maamme hallituksen toimesta keskeisimmäksi kasvun ja elinvoiman vyöhykkeeksi maassamme. Alue sai myös ensimmäisenä ns. MAL-sopimuksen millä tähdätään yhdessä valtion ja alueen tai radan varren kuntien ja kaupunkien kanssa uusien työpaikkojen ja asuntojen aikaansaamiseen. Nyt samaan aikaan valtion omistama VR ei tätä kehitystä halua tukea ja käytännössä vuorojen vähennykset ovat tehneet jo monen ihmisen asumisen niin Riihimäellä ja Hämeenlinnassa mahdottomaksi. Kaupungeista nimittäin useat kulkevat tai kulkisivat päivittäin töihin ja opiskelemaan pääkaupunkiseudulle. 

Nyt ensimmäiset perheet ovat jo muuttaneet pakotettuna pois Hämeenlinnasta. Työssäkäynti ei ole enää ollut mahdollista paikkareilla, taajamajunilla, ja useilla vaihdoilla. Alueen kunnista kaikkien väestönkasvu on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun.

Joulukuussa on tarkoitus kuulemma VR lisätä taajamajunavuoroja Helsinki-Tampere välille, mutta eihän se oikeasti työssäkäyville ole näillä matkoilla ja vaihdoilla mikään oikea ratkaisu. Paikkarilla kuljetaan lyhyt matka ei sataa tai kahtasataa kilometriä. Ymmärrän.

Nyt esille on noussut myös se, että ne harvat junat mitkä vielä Hämeessä ehtivät (stoppi vie muutaman minuutin) pysähtyä ovat niin täynnä, että junissa ei kaikille ole istumapaikkoja tai kaikki ei mukaan mahdu. Varmaan pian tähän joutuu viranomaisetkin puuttumaan jo turvallisuudenkin takia.

Nyt siis näyttää siltä, että VR ei halua tai pysty vastaamaan sille annettuun erityistehtävään. VR:n monopoliasema pitää siis nostaa keskusteluun halutaan tai ei. Itse olen pitkään yrittänyt pitää VR:n puolta, mutta nyt mitta on täysi.

Radanrakentaminen ja kunnossapitohan ovat olleet avoimia kilpailulle jo vuodesta 2005 ja pari vuotta myöhemmin 2007 myös tavaraliikenne avattiin kilpailulle. Viime vaalikaudella vuonna 2013 VR sai kuitenkin vielä lisäaikaa yksinoikeudelle hoitaa kaukojunien henkilöliikennettä. 

VR:n yksinoikeus jatkuisi siis aina vuoden 2024 loppuun asti LVM:n ja VR:n välisellä sopimuksella. EU-komission neljäs rautatiepaketti eli Railway Package 4 edellyttää lopulta kuitenkin rautateiden kansallisen henkilöliikenteen avaamista kilpailulle. Liikenne- ja viestintäministeriöstä monopolin eli yksinoikeuden jatkoa perusteltiin VR:n palvelutason säilyttämisellä. Miten VR on nyt sitten tähän vastannut - karsimalla junavuorojaan rajulla kädellä.

Minusta annettu yksinoikeusasema ja erityistehtävä edellyttää VR:ltä asiakaslähtöisyyttä yhtiön arvojen mukaisesti, mutta myös vahvaa yhteiskuntavastuuta ja toimivaa sekä täsmällistä liikennöintiä. 

Valitettavasti tämä ei nyt toteudu.

Vuosi sitten syksyllä asiasta vastaava Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) totesi HS:n Studio Kulmapöydässä, että VR saattaa saada kirittäjän henkilöliikenteeseen jo ennen vuotta 2024. Nyt näyttää siltä, että tämä on enemmän kuin perusteltua. Olen vakuuttunut, että joku yhtiö haluaa huolehtia myös hämeenlinnalaisten ja riihimäkeläisten sujuvasta matkustamisesta työn ja kodin välillä. Myös opiskelijoille sujuvat ja riittävät nopeat junavuorot ovat elinehto.

Nyt on pakko nostaa kissa pöydälle ja junat raiteille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Vaikka näkökulma on pitkälti Hämeenlinna-keskeinen, asia on juuri niin kuin Heinonen toteaa: kilpailijoita raiteille ja pian. Sattumoisin Suomen perämetsäisyys on tässä(kin) suhteessa todettu EU-tasolla juuri eilen (s. 9):
"The number of active railway undertakings varied in 2014 between 323 in Germany and 1 in Finland. Compared to 2013, the number of active railway undertakings was increasing in Poland, France, Germany and Hungary and had slightly decreased in Bulgaria and the Netherlands."
https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/fil...

Tarkemmasta analyysipaperista kannattaa katsoa sivun 20 taulukko 10, jonka mukaan henkilöjunien kulkumuoto-osuus on Ruotsissa Suomeen verrattuna lähes kaksinkertainen ja Ruotsissa ylittää EU-maiden keskiarvon. Lisäksi kannattaa vilkaista sivun 55 hintavertailua, joka koskee nimenomaan vain Ruotsia ja Suomea.
http://ec.europa.eu/transport/sites/transport/file...

Sanotaan, että kuljetusten kannalta Suomi on saari (ja tämä myös pitää paikkansa). Henkilöjunaliikenteen vapauttamiskeskustelua jo yli kymmenen vuotta seuranneena minusta tuntuu siltä, ettei Suomi ole henkisesti yhtä lailla saari vaan suorastaan umpio.

Kyllä on jo korkea aika kyetä keskustelemaan kiihkottomasti tästäkin asiasta ja kannattaa muistaa myös se, että VR:llä on ollut aikaa varautua kilpailijoiden tuloon jo vuodesta 1995, jolloin radanpito ja radoilla liikennöinti erotettiin toisistaan. Eipä ole ihme, jos ketterämmät valtiot jättävät maamme jälkeensä henkiseksi ja taloudelliseksi takamaaksi.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän OttoLehtipuu kuva
Otto Lehtipuu

Hei Timo, kiitos kirjoituksestasi. On hyvä, että aiheesta keskustellaan aktiivisesti. VR ajaa joka vuorokausi lähes 300 kaukojunaa ja 800 lähijunaa. Kilpailu joukkoliikenteessä on viime vuosien aikana kiristynyt merkittävästi, jokainen liikennettä hoitava yritys seuraa tarkasti alan hinnoittelua, palvelutarjontaa sekä kysyntää. Näin VR:kin.

Viime aikojen toimenpiteiden seurauksena matkamäärät sekä koko verkostolla että erityisesti pääradan kaupunkien välillä on voimakkaassa kasvussa. Hämeenlinnankaan juna-aikataulut ja vuoromäärät eivät ole suinkaan kiveen hakattuja, vaan tarkastelemme säännöllisesti vuororakennetta suhteessa asiakastarpeisiin ja kysyntäennusteisiin. Tällä hetkellä työn alla on 2017 kesällä alkava aikataulukausi.

Suurin kilpailu käydään matkustajista ja matkustuksesta pääkaupunkiseudun sekä suurten kaupunkiseutujen, kuten Tampereen välillä. Tässä kilpailussa VR:kin haluaa menestyä. Hämeenlinnassa pysähtyy joulukuusta lähtien joka arkipäivä 46 junavuoroa, joista IC-junia on 26. Vertailun vuoksi tuplasti asiakasmäärältään Hämeenlinnaa suuremmassa Lahdessa VR:n kaukojunia pysähtyy sama määrä, 26. Sen lisäksi lahtelaiset käyttävät Z-lähijunia. Myös Riihimäen palvelutasoa pidetään yllä nimenomaan taajama- ja lähijunien kautta.

Kaupallisen liikenteen lisäksi VR ajaa Liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemiä osto- ja velvoiteliikennevuoroja. Velvoiteliikenne on VR:lle 20 miljoonaa euroa tappiollista vuodessa. Taajama- ja vyöhykeliikenne on pääosin ostoliikennettä juuri tiheän vuorovälin työmatkaliikenteen vuoksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kannattaa huomata, että VR:n omakin edustaja myöntää yhtiön henkisen laiskuuden ainakin osittain:
"– Kannattamaton liiketoiminta ei ole kestävällä pohjalla eikä arvojemme mukaista. Kannamme vastuun esimerkiksi velvoiteliikenteen kautta, joka tuottaa 20 miljoonan euron tappiot, mutta jolla pidetään yllä sekä Lapin yöjunaliikennettä että harvempaan asuttujen alueiden junaliikennettä, hinnoittelu- ja tuotejohtaja Härme vetoaa."
http://www.rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=22...

Entäpä jos tilalle tulisi yritys, joka ainakin yrittää kehittää liikennettä vähemmän tappiolliseksi suoranaisen "tappiomielialan" sijasta?

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kilpailu ei tuo rautatieliikenteeseen mitään uutta palvelua eikä lisää junavuorojakaan, ellei sitten yksityisten junat pääse ajelemaan tyhjillään veronmaksajien kustannuksella. Tosin valtionrautatiet pilattiin jo yhtiöittämisen myötä ja henkilökunnan virkasuhteiden purkaminen näkyy heikkona palveluna jne. Tätä mieltä minä entinen junasuorittaja, eläkkeellä.

Käyttäjän VilleSalomki kuva
Ville Salomäki

"Kilpailu ei tuo rautatieliikenteeseen mitään uutta palvelua eikä lisää junavuorojakaan, ellei sitten yksityisten junat pääse ajelemaan tyhjillään veronmaksajien kustannuksella."

Tuo on melko mustavalkoinen näkemys. Toki henkilöraideliikenteen avaaminen kilpailulle ja sen organisointi vaatisi merkittävää panostusta, mutta se mitä yksityisyritykset nimenomaan voisivat tuoda on uusia palveluita ja junavuoroja.
Asioista ei enää päätettäisikään ns. norsunluutornissa 'kerran vuodessa', vaan pienemmän firman toimitusjohtajalta jäisi yöunet väliin miettiessään kilpailukeinoja.

Se on varma, että itse kunkin kansalaisen palvelutaso raideliikenteessä muuttuisi johonkin suuntaan, osalla parempaan ja osalla huonompaan.
Ne kellonajat ja välit, joilla eniten liikkuu väkeä muutenkin olisivat tiukkaan kilpailtuja, kun taas vähäväkisempi ja hiljaisemmilla asemilla pysähtyvä vuoro vaatisi toimiakseen kannattavasti jotain tukea, joka on sitten poliittinen päätös. Aivan kuten tähänkin asti.

Yksityisellä puolella palvelutasoa ylläpitää se fakta, että huonoa palvelua saadessaan asiakkaat vaihtavat palveluntarjoajaa. Ja jos ei vaihda, niin sitten tiettävästi palvelutasoon ollaan tyytyväisiä. Olkootkin sitten vaikka huonoa, mutta halpaa.

Yksityistämistä voi toki vastustaa ideologisista syistä ja voi kuvio mennä vikaankin, varsinkin silloin kun kokonaisuuden organisointi jätetään epämääräiseksi.
Raideliikenteessä on hyvin rajoitetusti resursseja fyysisesti (mm. ratojen määrä ja asemat) verrattuna esimerkiksi linja-autoliikenteeseen, joten koko homman toteuttaminen pitäisi lähteä sen miettimisestä, että miten eri yhtiöt organisoidaan toimimaan samoissa puitteissa. Ja joustavasti.
Jos siitä ei ole selvää visiota, niin sitten ei kannata yksityistää ollenkaan.

Käyttäjän MarcusWestermark kuva
Marcus Westermark

Melkoisia väitteitä, joiden perustelun jätät lukijoille?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Kyllä VR:n monopolista on luovuttava. Saadaan postin kaltainen menestystarina.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

VR vuorovähennyksineen ajaa junia yksityiseen hoitoon.
Väitän kuitenkin, että yksityinen vähemmän yksittäisiä matkalaisia reitin varrrelta tulee poimimaan.

Käyttäjän JormaSaarinen kuva
Jorma Saarinen

Hyvä Timo!
Nyt olet oikealla asialla. Entä muut vaalipiirin kansanedustajat?

Toimituksen poiminnat