TimoHeinonen

Kehysriihessä panostuksia osaamiseen, työllisyyteen ja välittämiseen

Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.

Suomen kuntoon laittamiseksi päätettiin, että velkaantuminen taitetaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velanotto täytyy saada loppumaan, työllisyysaste nousemaan 72%, maahamme 110 työllistä lisää ja kokonaisveroaste ei saa nousta. Nämä tavoitteet olivat kovia ja osan mielestä jopa mahdottomia.

Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin olemme pääsemässä. Kaikki viisi kestävän talouden tavoite ollaan saavuttamassa sovitussa aikataulussa. Tähän pääseminen on vaatinut kipeitäkin, kaikkiin suomalaisiin kohdistuneita säästöjä, mutta nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.

Maaliskuussa työllisyysaste nousi jo 71,1 prosenttiin. Se on muuten maamme paras työllisyysasteluku 27 vuoteen. Tällaisiin lukuihin ei siis päästy edes Nokian menestysnosteessa. Mutta rehellistä on todeta sekin, että ei edes tuo meidän asettama 72% työllisyysaste vielä riitä maallemme, vaan 2030-luvulta selvitäksemme on rima nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin.

Tämän hallituskauden kolme ensimmäistä vuotta ovat alleviivanneet myös sitä tosiasiaa mitä kevään 2015 eduskuntavaalien alla puhuimme. Sellaista talouskasvua ei tule eikä ole myöskään tullut mikä korjaisi maamme talouden haasteet. Nyt keskellä erittäinkin vahvaa talouden kasvukautta maamme velkaantuu edelleen. Siksi kehysriihessä täytyi pitää kiinni tiukasta talouspolitiikasta, jotta velaksi eläminen saadaan loppumaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla kehysriihessä tehtiinkin joukko tarkasti suunniteltuja ja kohdennettuja täsmätoimia. Panostuksia päätettiin laittaa sinne missä niitä eniten tarvitaan. Kaikista pienituloisimmille eläkeläisille kohdennettiin jo kolmas takuueläkkeen korotus. Päiväkoteihin ohjataan lisää rahaa. Tällä varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla haluamme taata jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Toisenasteen opiskelijoille kohdennetaan opintotuen erityinen materiaalikorotus, niin ettei yhdenkään nuoren opiskelu ammattikoulussa ja lukiossa jäisi ainakaan rahasta kiinni. Ja pienimpiä päivärahoja korotetaan peräti 80 euroa kuukaudessa. Opposition vaatima indeksijäädytysten poisto olisi jättänyt tämän korotuksen vain 8 euroon. Ja myös lääkekattoa lasketaan. Ja paljon muuta.

Oman haasteensa muodostaa myös se, että samaan aikaan kun maassamme on edelleen noin 250 000 työtöntä niin useampaan kymmeneen tuhanteen avoimeen työpaikkaan ei löydy tekijöitä. Tätä helpottamaan suunnataan nyt merkittävästi lisäpanostuksia muuntokoulutukseen, lisäkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Nuorten työllistymismahdollisuuksia myös helpotetaan ja rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Vastuullinen talouspolitiikka siis piti ja lopultahan kunnossa oleva ja vahva valtiontalous on myös köyhän paras ystävä. Silloin hyvinvointiyhteiskunta pysyy kunnossa ja pystyy huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat