TimoHeinonen

Rakentamisen Sääntö-Suomea puretaan, että suomalainen voisi rakentaa

Hallitusneuvotteluissa 2015 sain olla Kokoomuksen neuvottelijana, kun pöydälle nostettiin erityisasiana maankäyttö, rakentaminen ja asuminen. Hallitusohjelman liitteeksi tullut asiakirjamme oli rohkea, toimenpiteitä edellyttävä ja tulevaisuuteen katsova, mutta myös ihmiseen luottava. Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin on mukava huomata, että se mitä vaadimme ja sovimme on myös hyvin suurelta osin jo toimeenpantu. Sääntö-Suomea on purettu ja annettu tilaa kasvulle.

Esimerkkinä tällä kaudella tehdyistä normienpuruista voisi mainita esimerkiksi uudistetun rakentamismääräyskokoelman missä määräysten määrä väheni puoleen. Samalla myös velvoittavat vaatimukset erotettiin selkeästi pelkistä suosituksista. Maankäyttö- ja rakennuslakia on myös uudistettu useampaankin kertaan. Päätösvaltaa on siirretty kuntiin ja turhia valituksia karsittu. Esimerkiksi toimistoja voi kaupungeissa muuttaa asuntokäyttöön sujuvasti ja toisaalta maaseudulla rakennuslupa voidaan myöntää kylissä pelkän yleiskaavan pohjalta. Kaavoitusta on myös sujuvoitettu maakuntakaavoista lähtien. Tällä saralla kannattaa ja pitää työtä edelleen jatkaa.

Turhaa sääntelyä on purettu myös asuntojen kokovaatimuksista ja myös mahdollistamalla se, että esimerkiksi kaikkien opiskelija-asuntojen ei enää tarvitse enolla kokonaan esteettömiä. Myös väestösuojavaatimuksien keventäminen on alentanut rakentamisen kustannuksia. Nämä kaikki vaikuttavat myös lopulta asumisen kustannuksiin.

Yhtenä viimeisimpänä Ympäristöministeriön johdolla selvitetään nyt rakentamisen sääntelyn vielä reilumpaa vapauttamista yhteistyössä pilottikuntien Kouvolan, Lohjan, Oulun ja Vihdin kanssa. Yhtenä tavoitteena on mm. lisätä rakennuspaikkoja vanhaa pääasiassa vuoden 1959 kantatilalaskentaa vapaammin ja enemmän. Tavoitteenamme on siis edelleen helpottaa rakentamista haja-asutusalueilla ja kylissä. Myös rantarakentamista ja yleensäkin vapaa-ajanasumista halutaan edelleen vapauttaa. Pohtimisen arvoista minusta olisi myös esimerkiksi se, että vapaa-ajanasuntojen laajennukset voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan.

Kunnilla on siis jo nyt paljon mahdollisuuksia. Ne mahdollisuudet täytyy vain ottaa nyt jo jokaisessa kunnassa täysimääräisesti käyttöön eikä enää kuntatasolla lisätä rakennusjärjestyksissä ylimääräistä sääntelyä. Tästä toivottavasti jokaisessa Suomen kunnassa tehtäisiin esimerkiksi kuntalaisaloite tai valtuustoaloite. Lisäksi nyt käynnissä olevien pilottikuntien kokemusten pohjalta hiotaan vielä valmistelussa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja tehdään lisää normienpurkua jos ja kun sellaisia arjen kokemukset osoittavat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Normeja on purettu ja ympäristölle haitallistenkin hankkeiden kaavoitusta on sujuvoitettu leikkaamalla kuntalaisen mahdollisuuksia valvontaan. Hallintovalituksen hinta lähes kolminkertaistui ja tie valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen on käytännössä poikki.

Hyötyjinä rakennusliikkeet, suuret kaupan yksiköt, tuulivoimayhtiöt yms. Kärsijöinä ihmiset ja luonto.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kokoomuslaisilla on inspiraation lähteenä varmaankin Eero Lehden tapa suhtautua lakiin ja oikeuteen: Riittää, kun tosiäijä omistaa, sitten pitää saada tehdä mitä huvittaa: https://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/446574-kans...

Myös Kokoomuksen kansanedustajaksi valittu, nyttemmin tosin omillaan yrittelevä Harkimo on varmaankin ihan vain viaton sääntö-Suomen uhri: https://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/673223-sipo...

Sipoon kokoomuslaisten märkä uni, eli kunnan uusi rakennusjärjestys on tod.näk. laiton: https://www.sll.fi/uusimaa/sipoo-030218

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
Myös rantarakentamista ja yleensäkin vapaa-ajanasumista halutaan edelleen vapauttaa. Pohtimisen arvoista minusta olisi myös esimerkiksi se, että vapaa-ajanasuntojen laajennukset voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan.
---

On valitettavaa että rantarakentaminen on poistanut ja sääntelyn vapauttamisen kautta poistaa enemmän ns.jokamiehenoikeutta kulkea järvien rannoilla,, vaikkapa kalastamassa ja lintuja bongaamassa tai marjastamassa tai retkeilemässä. Monista Suomen järvistä on tullut vain maanomistajien omistusalueita joissa ei niillä jotka ei omista maata, ole mitään asiaa.

Rantarakentamista ei pidä vapauttaa eikä laajennuksia sen osalta saa vapauttaa vaan on tiukennettava noita kaavoitusasioita ja lisäksi otettava enemmän huomioon alueen ja rantaväylän mahdollisuus muidenkin käyttöön kuin pelkästään maan omistajien.

Eli Suomeksi,,köyhienkin pitäisi päästä kalastamaan ja kulkemaan rannoilla, ei pelkästään rikkaiden.

Siihen on perustunut jokamiehenikeus Suomessa, köyhänkin olemassa olon ymmärtämiseen ja nyt sitä ollaan rapauttamassa omistuksen kautta vauhdilla sitä köyhän olemassa olon edellytyksiä. Sitä elämää joka köyhälle on yhtä tärkeätä kuin rikkaalle.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tässä malliesimerkki siitä, mitä oikeusvaltio Suomessa voidaan tehdä vastoin KHO:n päätöstä. rakentaminen on käynnissä vuosien päästä "poikkeusluvalla" vaikka todellisuus olisi antanut suoran rakennusoikeuden kantatilallemme, koska oikeisvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden.

" Maankäyttö- ja rakennuslakia on myös uudistettu useampaankin kertaan. Päätösvaltaa on siirretty kuntiin ja turhia valituksia karsittu".

Tottus valitettavasti on toista mitä tuot kirjoituksessasi esille. Tapaus Oulaisissa on hyvä esimerkki mittä kunta voi tehdä vastoin mitä eduskunta ajoi läpi "kunnille päätös valta"!!! Toisin sanoen "mielivalta/ vääryys".

”Maaseudulle saa rankentaa, sen pitää olla näin, tämä on kolmen hallituspuolueen yhteinen kanta.” Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.

Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan myöntää MRL 137 §:n 1 momentin estämättä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti niin määrätty.

2014 vuonna KHO päätös. Maatilallemme on annettu kaksi rakennusoikeutta.
Nyt rakentaminen meilläkin perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen.

Takana on pitkä taistelu peruslaillisesta oikeudesta rakentaa haja-asutusalueelle. Kaupungin mielivalta estää nyt rakentamisen, koska hävisivät kaava asian. Nyt taistella vääryyttä ja valhetta vastaan.

Oulaisten Piipsjärvi -Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuonna 2010. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Pihapiirissämme on lupa-ehtojen vastaisesti toiminut kivilouhimo. 2010 vuonna kaupunki haki louhosaluetta väärillä tiedoilla maa-aineksen ottoon ja kaupunki kaavoitti alueen EO-alueeksi. Hallinto-oikeus kumosi tämän ja kaupunki valitti KHO:een. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupungin valitus hylättiin myös KHO:ssa.

Nyt kaupunki kääntää tämän päinvastoin rakennusluvan estämiseksi. KHO:n päätöksestä käy selvästi ilmi, että uutta asutusta ON SALLITTU alueelle. Kaupunginhallitus on sivuuttanut kokonaan, että oikeusasteet ovat selvittäneet alueen tulevan käytön Lehtopää-Piipsjärven osayleiskaavassa, ja jossa koko louhimotoiminta on kumoutunut.

KHO:n perusteluissakin todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.”

Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.”

RAKENTAMISESTA
Rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.
Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena. Laki tulkitsee näin; Oikeusvaikutteista yleiskaavaa voidaan käyttää MRL:n 44 §:n mukaisesti  myös suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Hakemamme rakennuspaikka on oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle on annettu kaksi rakennusoikeutta merkkaamalla karttaan AP.
AP-merkki osoittaa rakennuspaikkojen määrän kaavakartalla yksiselitteisesti.
Rakennuslupien myöntäminen yleiskaavan (44§) perusteella vaatii kaavan laatimista siten, että rakennuspaikkojen määrä lasketaan tila- ja maanomistus-yksikkökohtaisesti ja että rakennuspaikkojen määrä osoitetaan kaavakartalla yksiselitteisesti.
Olisimme rakentamassa MRL:n mukaisesti ja KHO:n oikeuttamalla päätöksellä taloa maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle Piipsjärvi-Lehtopään oikeusvaikutteiselle osayleiskaavalle, jota voidaan MRL:n 44§:n mukaisesti käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, jos yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta. Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia.
Rakennuspaikka on 50 m AP-merkistä ja vuokratontti on merkin päällä. Kaupungilta ei ole ollut tonttia tiedossa. Kaupunki estää rakentamista nyt AP-merkkiin vedoten. Koko ajan perusteet ovat muutuneet hylkäämiselle.
Meillä ei erotettu tonttia kantatilasta, vaan saatiin kaksi uutta rakennusoikeutta kantatilalle.
Eli rakennuspaikka sijaitsee kantatilalla. Kaava ei määrää tontin kokoa, vaan yleiskaavassa on maininta, että sen on oltava vähintään 2000 neliötä.

KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta ja louhimoa ei hyväksytty kaavaan. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavaan louhosalueen kaavattomaksi. Kaavahakemuksista ja oikeuden päätöksistä ei käy esille, että louhimoa olisi haettu kaavan ulkopuolelle, vaan hakivat EO-alueeksi, mikä kiellettiin.

Viranomaiset ovat hankkiakseen itselle ja louhijalle hyötyä muuttaneet alueen kaavattomaksi. Alue olisi ollut pakko maisemoida jo vuoteen 1991 mennessä, mutta edelleen sen peittely jatkuu.

Maatilallemme on annettu kaksi rakennusoikeutta. Rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia.

Oulaisiin Piipsjärvi-Lehtopään yleiskaavalle maaseudulle keskelle noin 50 hehtaaria vanhempieni omia maita. Kantatilalle on annettu kaksi rakennusoikeutta, joista toista käyttäisimme.
Rakennustarkastaja ei antanut meille suoraa rakennuslupaa lokakuussa 2015,Kaava-arkkitehti sanoi puhelimessa, että rakennustarkastajalla on valta antaa suora rakennuslupa tällaiselle paikalle, eikä poikkeusta tarvita.
Poikkeamiseen tulee aina olla erityinen syy ja poikkeamisen edellytysten tulee täyttyä. Meillä ei edes ole syitä hakea poikkeamaa, mitä MRL 171 § ja 172 § edellyttävät. Koska rakentamiseen liittyvät selvitykset koskevat tässä tapauksessa luvan myöntämisen perusteena ovat olleet mm. rakennuspaikkaa koskevat lain vaatimukset (116 §) sekä yleiskaava, joka kyseisen rakennuspaikan osalta mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen.

Kuten arkkitehti Elina Marjakangas asiantuntijana oli antanut hyvin ymmärtää Oulaisten kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2015, että AP-merkintä on suuntaa antava ja siitä voidaan poiketa, jos rakennuspaikka ei ole sopiva. Lisäksi hän sanoi, että ei arkkitehti voi paperien takaa tietää, missä on paras kohta rakennukselle.

Haimme päätöstä Oulaisten valvontalautakunnalta 17.11.2015 rakennuslupahakemukseen, joka jätettiin Oulaisten rakennuslupatoimistoon 13.10.2015, koska pyynnöstä huolimatta rakennustarkastaja ei ollut siihen mennessä tehnyt päätöstä. Perusteluna käytimme, että ilman päätöstä meillä ei ollut valitusoikeutta. Tämän jälkeen 19.11.2015 Iiris Nivala teki päätöksen: ”Hylkään haetun luvan. MRL 44§ 2 mom, MRL 171 § 1 mom Myönteinen rakennuslupapäätös vaatii poikkeamisluvan. Poikkeamislupaa ei ole myönnetty.” Eihän tämän MRL 44§ pykälän perusteella voi rakennuslupaa hylätä, vaan se juuri HYVÄKSYY rakennusluvan myöntämisen.

Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta. Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

MRL 44§ mukaan: ”Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella.” Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Ymp.ministeriön asetuskin on olemassa kaavamerkinnöistä. KHO:n kaavapäätöksestäkin käy esille, että rakennuspaikat on annettu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Kaava edellyttää, että rakennusoikeudet ilmaistaan kaavamerkinnällä (AP), mutta AP ei tarkoita sitovaa rakennuspaikkaa. (Jos merkki olisi sitova, olisi oltava asemakaava.)
MRL 44 § tarkoittaa seuraavaa ja mitä rakennuspaikalta edellytetään, että väljyys rakennuspaikkojen rajauksissa on tarpeen senkin vuoksi, että rakennusten yksityiskohtainen sijainti voidaan paremmin selvittää rakennusluvan kuin yleispiirteisen yleiskaavan yhteydessä.

Piipsjärvi-Lehtopään osayleiskaavasta lainaus: ”Osayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 44 §:n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen asuin- ja lomarakentamiseen osoitetuilla alueilla, joihin ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita.”

Lisäksi Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§)
- tarkoitukseen sovelias
- rakentamiseen kelvollinen
- riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä
- rakennuspaikalla ei saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa
- rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta (maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) 57 §: 5/10 metriä). Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset ja lisäksi tieyhteys, vedensaanti ja viemäröinti on järjestetty, eivätkä ne aiheuta kaupungille erityisiä kustannuksia. Rakentaminen soveltuu paikalle, eikä aiheuta naapureille tarpeetonta haittaa.

Samat virkamiehet kaupunginhallitus mukaan lukien estävät laillisen rakentamisen omavaltaisesti kaavattomaksi jätettyyn alueeseen perustuen.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§)

VALVONTALAUTAKUNTA on antanut Oulun hallinto-oikeudelle vastineen ja todennut mm. seuraavaa: ”Rakennuspaikalla ei ole rakentamisrajoituksia ja valvontalautakunta on käynyt paikan päällä ja todennut paikan täyttävän lain vaatimukset (MRL 116 §), eikä ole mitään syitä, mitkä estäisivät rakennusluvan myöntämisen.”

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Plogista jäi vaikutelma, että Suomi olisi purkanut sääntelyä.

Sitä vain viilattiin hieman ja osin kiristettiin.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Miten väärin sovelletaan eduskunnan säätämää maankäyttö- ja rakennuslakia ja KHO:n päätöksiä Piipsjärvi-Lehtopään yleiskaavasta.

Kaupunginhallituksen päätös on syntynyt maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) koskevien sisältövaatimusten tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja KHO:n päätökseen. Yleiskaavassa on osoitettu uusia rakennuspaikkoja.

Hakemamme rakennuspaikka on oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolle on annettu kaksi rakennusoikeutta merkkaamalla karttaan AP.
AP-merkki osoittaa rakennuspaikkojen määrän kaavakartalla yksiselitteisesti.

Kaupunginhallitus ensimmäisessä päätöksessään on evännyt poikkeamisluvan puoltamisen sillä perusteella, että on katsonut rakennuksen vaarantavan alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen (MRL 171§).
Eli aluksi syksyllä perusteluina käytettiin VAIN LOUHIMOA. Kaupunki käytti valheellista tietoa, että louhimo olisi jäänyt kaavan ulkopuolelle ja teknillisen keskuksen lausuntoa. Myöhemmin nyt helmikuussa alettiin vetoamaan AP-MERKKIIN ja että M-alueelle ei saa rakentaa.

Ei ole mitään perusteita sille, että rakennuspaikan tulee olla louhimon suuntaan 300 metriä, kun jo olemassa olevat KUUSI louhoksen vieressä olevaa, asuttua taloa ovat lähempänä 50-140 m louhoksen rajasta talon seinään. Myös KOLME muuta uutta rakennuspaikkaa on lähempänä louhimoa 170 m päässä.
KHO:n päätöksestä: ”Ottamisalueen kaakkoispuolelle olemassa oleviin pientaloalueisiin rajautuen on merkitty lähimmillään 170 metrin etäisyydelle ottoalueen rajasta uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kolme uutta rakennuspaikkaa. Ottamisalueen pohjoispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle ottamisalueen rajasta on osoitettu uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kaksi uutta rakennuspaikkaa”, joka koskee meitä.

- Yleiskaavassa suoraan rakennuslupamenettelyyn sallittavan rakentamisen tulee sekä määrältään että laadultaan ja mittakaavaltaan olla kyläasutuksen tyyppistä.
- MRL 44.2 § mahdollistaa yleiskaavan käytön rakennusluvan perusteena kyläalueilla, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita.
- oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (ei tarkoita, että vain AP-merkki).

KHO:n kaavapäätöksestäkin käy esille, että rakennuspaikat on annettu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Kaava edellyttää, että rakennusoikeudet ilmaistaan kaavamerkinnällä (AP), mutta AP ei tarkoita sitovaa rakennuspaikkaa. (Jos merkki olisi sitova, olisi oltava asemakaava.)
- Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti, mikä osoitetaan AP-merkillä. rakennusoikeus kuuluu sille tilalle, jonka alueelle ohjeellinen symboli on merkitty. (Ohjeellinen ei ole sitova).

Rakennuspaikkojen määrää ja likimääräistä sijaintia ei tarvitse osoittaa kiinteistökohtaisesti muualla kuin sillä alueella, jolla kaavaa halutaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. Sivu 63.

Kuten arkkitehti Elina Marjakangas asiantuntijana oli antanut hyvin ymmärtää Oulaisten kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2015, että AP-merkintä on suuntaa antava ja siitä voidaan poiketa, jos rakennuspaikka ei ole sopiva. Lisäksi hän sanoi, että ei arkkitehti voi paperien takaa tietää, missä on paras kohta rakennukselle.

Haemme rakennuspaikkaa oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätylle kylä alueelle, jolle on annettu MRL 44 § mukainen suora rakennusoikeus. Emme tarvi asemakaavaa emmekä suunnittelutarveratkaisua.

MRL:n säännös kylien yleiskaavoituksesta 
MRL 44 § 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan erityisesti määrätä, että kaavaa tai sen osaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita. ” Ympäristöministeriön opas 3/2012 sivu 30.
Kaupungin viranomaiset eivät ole voineet tontin paikkaa määrätä, koska alueella ei tarvitse soveltaa asemakaavaa ja tällöin pitää olla tontin paikka ja koko rajattuna. Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun MRL 44 § rakentamismahdollisuuteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset