TimoHeinonen

Koko maan puolustaminen vaatii nykymäärän hävittäjiä

Julkisuuteen nousi yllättäen keskustelu Suomeen hankittavien hävittäjien määrästä. Itse olen saanut toimia pian jo kahdeksan vuotta puolustusvaliokunnassa ja neljä vuotta myös ulkoasiainvaliokunnassa ja tätä kautta olen saanut seurata ns. HX-hanketta alusta lähtien ja varsin läheltäkin. Olemme käyneet hanketta läpi niin sotilaallisen toimintaympäristön nykytilan, Puolustusvoimien tehtävien ja Ilmavoimien toimintamallien sekä puolustukselle varattujen resurssien näkökulmasta.

26 vuotta sitten hankitut Hornetit ovat siis tulossa pian uusimisikään. 1990-luvun alussa hankittiin 57 yksipaikkaista Hornet F18-C-hävittäjää ja 7 kaksipaikkaista F18-D -konetta. Heti 2020-luvun alussa tulee tehdä lopullinen päätös korvaavasta koneesta ja tätä on valmisteltu nyt pitkään ja onneksi varsin yksituumaisesti. On linjattu ja sovittu, että hankinta tehdään puolustusselonteon linjausten mukaisesti ja väistyvien Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

Nykyinen 64 hävittäjän määrä on itseasiassa käytännössä kutakuinkin minimi koko maan puolustamiseksi. Järjestelmä perustuu tiettyyn määrään parvia ja siihen, että osa koneista on kaikissa tilanteissa poissa ilmasta. Vain ilmassa olevat koneet kuitenkin lopulta tuovat torjunta- ja iskuvoimaa. Turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt jopa 1990-luvun alkua kireämpi. Tämä osaltaan puoltaisi nykyistä korkeampaakin hävittäjämäärää. On toki totta sekin, että tulevat hävittäjät ovat nykyisiä tehokkaampia, mutta niin ovat myös mahdollisen vihollisenkin koneet. Ja vielä kolmanneksi olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, eli pahimmallakin hetkellä me kannamme itse lopullisen vastuumme maamme turvallisuudesta.

Professori Roope Uusitalo kysyi Twitterissä hetki sitten, että "Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi".

Yksinkertaisesti 47 koneeseen siirtyminen tarkoittaisi sitä, että luopuisimme ensin koko maan puolustamisesta. Toisaalta säästökään ei olisi suoraan suhteessa konemäärän laskuun. Hinta muodostuu toki määrästäkin, mutta myös kokonaisuudesta itse koneiden ympärillä. Tämä osaltaan on myös poistanut spekuloinnit siitä, josko hankkisimmekin esimerkiksi kahta eri hävittäjää. Tehokkuuden näkökulmasta sitä voisi toki perustellakin, mutta ei missään tapauksessa taloudellisuudella. Nykyisten Hornetien seuraajaksi valitaan siis yksi seuraavista: amerikkalainen F-35A ja F/A-18 Super Hornet, ruotsalainen Saab Gripen E, ranskalainen Dassault Rafale tai yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon.

Itse toivon, että sovitusta pidetään kiinni eikä maamme turvallisuudesta lähdetään tinkimään. Meidän on huolehdittava hyvinvointiyhteiskunnan kaikista palveluista, mutta sitä ei voida tehdä turvallisuuden kustannuksella.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok.)

Puolustusvaliokunnan jäsen

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Ei Suomen yksinkertaisesti anneta puolustaa omaa aluettaan, vaan meidät päinvastoin pakotetaan vaarantamaan oma alueemme tarvittaesssa. Olemme (ulkopoliittisen osaamattomuutemme takia) täysin "pelattavissa". Meidät voidaan uhrata koska tahansa. F35 olisi tässä keskeinen, me emme lennä niillä metriäkään, jollei strategiamme ole täsmälleen USA:lle mieluinen.

Hävittäjähankinta on megalomaaninen ja vie sivuun kehkeytymässä olevasta sotilasdoktriinista. Menossa on hävittäjädinosaurusten loppuunmyynti. Tuo kokonaissumma on vaikea käsittää, mutta sillä rahalla pieni Suomi voisi rakentaa kaksi ITERiä ja ratkaista kaikki sosiaaliset ongelmansa.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Minun motiivi kirjoittaa on rahan rajallisuus. Suomi velkaantuu nousukaudessa.
Hävittäjät tulisi rahoittaa ylimääräisellä verolla, jos ollaan rehellisiä. Jos ei olla rehellisiä, niin kuin paljon tapahtuu, ei puhuta niiden maksamisesta, vaan otetaan velkaa velan päälle (se on kivuttominta).

Timo Heinoselta en saanut Twitterissä vastausta seuraavaan (18.12.2018):

"Heitin ehdotuksen 40 hävittäjää ja miljardilla enemmän ohjuksia. (Säästöä 1 miljardi.)
Onko vaihtoehtoisia tapoja käsitelty puol.valiokunnassa ja kenen aloitteesta, jonkun kansanedustajanko? Armeija tuskin itse esitti muuta vaihtoehtoa kuin 64 konetta."

Samoin näihin kysymyksiin ei ole saanut vastausta:

1) Millainen Suomen puolustuskyky olisi konkreettisesti i) rajatussa konfliktissa ja ii) täydessä sodassa:
A) 64 hävittäjällä
B) 40 hävittäjällä, joiden lisäksi jäisi rahaa miljardi ostaa tavallista enemmän ohjuksia olennaiseksi osaksi ilmatorjuntaa. Velanottoa tulisi 1 mrd vähemmän.
Mitä hyökkäyksessä tapahtuisi, ja mitä Suomen puolelta tehtäisiin ja millä aseilla.

2) Jos vihollisella on vastassa 1,5 kertainen määrä hävittäjiä, onko Suomi alakynnessä jos Suomen ohjuspuolustus kykenee tiputtamaan lähes 100 % ilmatilaamme tulevista vihollisen hävittäjistä?

3) Miten pitkä on aika, jonka hävittäjä tehdessään rynnäkön on vihollisen näkökentässä antaen aikaa vihollisen sotilaan ampua hävittäjää kohti olalta ammuttava ohjus.

4) Eivätkö hävittäjät ole alttiita vihollisen ohjuspattereille?

5) Yksikin hävittäjä parvesta riittää paikantamaan vihollisen. Sen jälkeen koordinaatit on tiedossa ja hävittäjän hyökkäyksen ohella saadaan lähetettyä ohjus vihollisen asemiin kylvämään kauhua. Paljon nopeammin kuin hävittäjien lento varikolle tankkaamaan ja uusi lento.
Onko tässä ajattelussa jokin virhe?

6) Suomen saa polvilleen ohjuksilla pääkaupunkiin. Kännyköitä räpläävä kansa lamaantuu hetkessä, kun keskeiset paikat on täynnä sirpaleita ja roinaa.
Miksi ei siis hankita ballististen ohjusten torjuntakykyä?

Eiköhän väite, että koko Suomea ei sitten puolusteta, jos ei hankita 64 hävittäjää ole puolitotuus, koska
puolustuksen kulmakiviä ovat
a) panssarien torjunta
b) pääkaupungin (ainakin sen) ohjuspuolustus, ja
c) hävittäjät.

HS 27.11.2017

"Ballististen ohjusten torjuntaan kykenevä järjestelmä maksaa liikaa suhteessa sen tuomaan hyötyyn."
"Ei se ballististen ohjusten räjähde kovin suurta vaikutusta tee, jos siinä ei ole mitään kriittistä alla." (Eversti Keränen)

-No, entäpä jos kohteena on eduskuntatalo, Rautatieasema, metron solmukohta-asema (Rautatieasema), Helsinki-Vantaan lentokenttä, presidentin linna, puolustusministeriö. Suomi halvaantuisi hetkessä ja valmius neuvottelupöytään tekemään myönnytyksiä nousisi kertaheitolla.

"Ihmiset pitää saada suojaan, materiaali hajauttaa ja ilma-alukset ilmaan." (Eversti Juha-Pekka Keränen).

"Ballististen ohjusten tyypillisiä maaleja ovat tykistöjärjestelmät, ohjus- ja ilmatorjuntajärjestelmät, joukkokeskittymät, lentotukikohdat ja komentopaikat."

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465027.html
___________________________
Ilmatorjunnan eversti evp Ahti Lapin mukaan alivoimaisella osapuolella maasta ammuttavat ohjukset ovat kustannustehokas vaihtoehto osana ilmapuolustusta, jolloin hävittäjiä riittäisi pienempi määrä.

Ohjusten pudotusteho on varsin suuri. Tällä vuosituhannella käydyissä sotatoimissa (Afganistan, Irak, Georgia, Libya, Ukraina ym) hävittäjillä on on varmuudella ammuttu alas vain yksi kone, ilmatorjunnalla useita kymmeniä.

Ohjuksilla ei tule Suomelle miestappioita.

Vaihtoehtoinen malli olisi 40 hävittäjän osto, säästöä tulisi 2 miljardia. Tästä 1 miljardilla ostettaisiin ohjuksia täydentämään hävittäjien puolustuskykyä.

Hävittäjistä ei ole hyötyä, kun hyökkääjä tuhoaa ensitöikseen lentokentät ja hävittäjien luolat.

Kuorma-auton lavalla kuljetettavat ohjukset ovat liikkuvia ja vaikeammin tuhottavia kuin lentokentät.

Maasta ammuttavat ohjukset ovat toimintavalmiina 24/7. Hävittäjillä voidaan hetkellisesti tuottaa tappioita viholliselle, jos vastustajan ilmaylivoima ei sitä estä.

Suomelta puuttuu korkeatorjuntakyky, kun BUK-M1:t poistettiin käytöstä 2016. Krimin valtaus aiheutti pakotteet, joiden takia Venäjältä ei voi ostaa uutta.
Paljonko korkeatorjuntaohjusten hankinta tulee maksamaan? Miljardin? Puhutaan hävittäjät 10 + laivat 1,2 + ohjukset 1, yhteensä 12,2 miljardin kokonaismaksimihinnasta.

Laivat ovat kallis lavetti eli alusta meritorjuntaohjuksille, joita voitaisiin operoida maalta käsin. Näin sanoi minulle armeijan upseeri.

Pentti Sainio kertoo kirjassaan Armeijan hukatut miljardit (2016), miten pitkällä ollut ATACMS-tykistöohjusten hankintasuunnitelma yllättäen peruttiin 2014. Syy peruuntumiseen: Hornetien lisävarustelut ovat syöneet koko ajan rahaa. Ei ole toimittu kustannustehokkaasti. Putket oli hankittu, mutta ei ammuksia. Nyt ammuksia vihdoin hankitaan 2019.

Kesäkuussa 2017 kansanedustaja Kari Uotila (vas) muistutti eduskunnassa, että puolustusministeri Anneli Taina (kok) ajoi taisteluhelikoptereita välttämättöminä. Niistä saatiin aikaiseksi julkinen keskustelu, ja niitä ei hankittu eikä niitä kukaan ole kaivannut.

Se, millaista nykyaikainen sodankäynti on, ei ole salaisuus, josta ei voitaisi keskustella. Se ei ole enää miehitetty kone vastaan miehitetty kone ilmataistelua.

Esko Nurminen, varatuomari, res.kers

http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2660...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>....Itse olen saanut toimia pian jo kahdeksan vuotta puolustusvaliokunnassa....

ooo

Hyvä ystävä, mistä te siellä puolustusvaliokunnassa tiedätte, että seuraava sota on sellainen, että HX- hävittäjillä on käyttöä?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Hyvä ystävä, mistä te siellä puolustusvaliokunnassa tiedätte, että seuraava sota on sellainen, että HX- hävittäjillä on käyttöä?"

Lukemalla päivittäin US-Puheenvuoropalstan asiantuntijoiden kirjoituksia saa aika hyvin tietoa ja ehkä jotakin tiedon murusia myös puolustusministeriöstä ja puolustusvoimista.

Talouspuolen proffalta tuli myös erittäin hyvä havainto, jos hankitaan vähemmän koneita säästyy rahaa muihin kohteisiin.

Kun poliisi hankki panssariautoja, miten asia käsiteltiin Eduskunnassa? Tehtiinkö edes koeajoa ennen päätöstä:)? Eikö pesäpallomailan kestävä toijota olisi riittänyt tai ainakin vähemmän? Tiedän kyllä, että eroa hankinnoilla on miljarditolkulla, mutta kysymys onkin periaatteesta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Maan puolustaminen vaatii ennenkaikkea maanpuolustustahtoa ja sen ylläpitäminen puolestaan vaatii sellaisen politiikan toteuttamista, että kansa tuntee osallisuutta ja isännyttä omassa maassaan.

Viimeisten noin 30 vuoden aikana Suomea on kehitetty sellaiseen suuntaan, jossa suomalaiset ovat vain maksavia asiakkaita ja palkattomia työntekijöitä omassa maassaan. Kokoomusta lähellä olevien tahojen märkä uni, siis. Miksi suomalaiset haluaisivat tuollaista puolustaa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jopa Jannelta pomppasi mukavasti: "Viimeisten noin 30 vuoden aikana Suomea on kehitetty sellaiseen suuntaan, jossa suomalaiset ovat vain maksavia asiakkaita ja palkattomia työntekijöitä omassa maassaan"

Kuule Janne, suomalaisia on verotettu kauemman kuin miesmuisti muistaa. Oikeassa olet, että viimeisen 30-vuoden aikana tuo verotus on kiristynyt, mutta palkattomia se ei koske:) Pääosa menee juuri soteen, mutta melko paljon, 1.3 prosenttia puolustusmenoihinkin. Itänaapurimme on niin paljon äveriäämpi, että voi pistää 3 prosenttia aseisiin.

Siellä osataan tuo priorisointi. Siksi Suomi avustaa naapuria vesiensuojelussa kun rahaa luonnonsuojeluun ei löydy. Siksi "turvallisuustilanne" Itämeren alueella on huolestuttava.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Vietnam todisti. Ei lentokoneilla maata puolusteta. Lentokoneet, Hornetit ovat hyökkäysaseita.
Ostamme koneet idästä taikka lännestä, ovat ne tänään toimintakyvyttömiä napin painaluksella, myyjän niin halutessa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Varmaan Timo siellä puolustusvaliokunnassa olette ottaneet nykyisen yhteiskunnan infra-tilanteen kokonaisuudessaan huomioon? Ja kuinka helposti yhteiskunnan keskeinen ylläpitotekniikka on lamautettavissa.
Sen sijaan että laitatte rahat lentokoneisiin joilla käytännössä käydään muutaman kerran vuodessa tunnistamassa joku lentokone joka hipaisee suomen ilmatilaa(saman näkee tutkastakin), niin kannattaisi ne rahat sijoittaa maasta tapahtuvaan ilma- ja maapuolustukseen erilaisine laitteineen, infra-verkkojen korvaamiseen kriisitilanteissa, yms,sellaiseen tilanteeseen.Ajatus että taisteluhävittäjillä turvataan suomea suurhyökkäykseltä (tai ns.minivalloitukselta) on nyky-ja ja tulevaisuuden maa-alueen valloitussodissa menneen ajan haihattelua.

Lisäksi tuo raha on pois myös itsenäisestä maa-ja kiinteistöomistuksesta,,eli nythän maata valloitetaan omistuksen kautta ei suoranaisella hyökkäyksellä,eli kapitalismisen markkinatalouden pörssikeinoin,,siis pääomasijoittamisen kautta. Jos nyt pitäisi Suomea puolustaa täysin rinnoin,,niin kai se pitäisi ensin pystyä omistamaan itsenäisesti eikä antaa sitä valtaa ulkomaille?

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Olen samaa mieltä Heikki Rinnemaan kanssa.

Hävittäjien ostaminen on Natoon turvaamista.

Puolustukseksi sanotaan, että siinä ostetaan, ei vain koneita, vaan järjestelmä. Mutta kukaan ei ole avannut tietääkseni maallikolle, mitä se järjestelmä tekee, mitä lisäarvoa se tuottaa. Voi olla sellaista, että maallikkokin sen selvityksen perusteella ymmärtäisi, että kyllä jokin määrä hävittäjiä on syytä ostaa, että saadaan se järjestelmä.

Mutta olen samaa mieltä, että jos esim. tietotekniset verkot tuhotaan, Suomessa pysähtyy koko yhteiskunta sillä tavalla, että kun vaihtoehtona on laittaa maastopuku päälle ja lähteä rynnäkkökiväärillä puolustamaan maata ja nukkumaan teltassa, niin neuvotteluhalukkuus kasvaa äkkijyrkästi. (Vaadittu myönnytys voi olla esim. se, että Naton koneita ei saa tulla Suomen kentille.)

Samoin jos pääkaupungissa nukutaan öitä metroasemilla väestösuojissa (vrt Lontoon pommitukset), halukkuus neuvotella kasvaa muutamassa viikossa. Nyt puuttuu ohjuspuolustus, joka yltää yli 20 km.

On toki muutakin elintärkeää, joita ei halua edes mainita, jonka pommittaminen aiheuttaisi elämälle ylisuuria vaikeuksia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Mutta kukaan ei ole avannut tietääkseni maallikolle, mitä se järjestelmä tekee, mitä lisäarvoa se tuottaa."

Kyllä on avannut, mutta et näköjään ole löytänyt. Suosittelen puolustusministeriön sekä Ilmavoimien nettisivuja:

https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise...

https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise...

https://ilmavoimat.fi/-/suorituskykyarviointi-loyt...

Mitä tulee asian valtiontaloudelliseen puoleen, on todella paikallaan rinnastaa hävittäjähankkeen kustannukset sen infrastruktuurin kustannuksiin, joka on tuhottavissa jos hyökkääjä pääsee tekemään ilmaiskuja Suomea vastaan esteettömästi tai pelkästään it-ohjusten aikaan saamaa torjuntaa vastaan.

Asia erikseen on laskea hintaa myös ihmishenkien menetykselle, joka on vääjäämätöntä jos noin käy. Myös Suomen pääpuolustushaaran, Maavoimien onnistumiseen tehtävässään sekä sen taistelutappioihin vaikuttaa ilmatuki, jota ei saa aikaan ohjuksilla.

Viestistäsi #2. saan vaikutelman, että olet aidosti kiinnostunut Suomen maanpuolustuksesta, mutta et ole päässyt tiedon lähteille. Suosittelen selailemaan Puolustusvoimien nettisivuja https://puolustusvoimat.fi/etusivu sekä syvempää tietoa kaivatessasi erityisesti sivuston kohtaa Maanpuolustuskorkeakoulu/Tutkimus/Julkaisut.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
On toki muutakin elintärkeää, joita ei halua edes mainita, jonka pommittaminen aiheuttaisi elämälle ylisuuria vaikeuksia.
---

Kannattaa ne mainita,,sillä kaikkihan ne tietää ja sama tieto on yleisesti saatavilla infra-toimittajien verkkosivuilla, kuten sähkömarkkinasivuilla sähköverkot,,jne,
eikö näistä pitäisi kuitenkin puhua jos todellisesta maanpuolustuksesta puhutaan.:)

Tekniset verkot, data, sähkö, kun katkiaa, ongelmissa ollaan. Ei tarvita montaa kymmentä tai sataa ohjusta ja tai muuta kun sekä ravinto- että lämpö on kaupungeissa poissa käytöstä.
Sama tosin voi tapahtua kun tulee riittävän suuria myrskyjä yms,,,kun nämä sääilmiötkin alkaa vaihella vuosittain,,,

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Toimituksen poiminnat