TimoHeinonen

Tärkeää, että tiedämme mistä ruoka tulee

Maaliskuun alussa järjestän jo seitsemännen kerran Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa -kampanjan. Kahden viikon ajan jälleen seuraamme vielä normaaliakin tarkemmin mitä kaupasta ostamme ja mitä lautaselle otamme. Kun vuonna 2013 ensimmäisen kerran tämän tempauksen järjestin, oli tilanne hyvin erilainen. Kaupasta oli jopa vähintäänkin hankala, jos ei jopa mahdoton löytää täysin suomalaista ruokaa. Monien yllätykseksi silloin isojen merkkien leivät olivat ainakin osin, jos ei kokonaan ulkomaalaisista viljoista tehty ja leikkelepaketissa oli kaunis perisuomalainen maisema, mutta liha oli tuotu ulkomailta.

Muutamassa vuodessa on nyt onneksi tapahtunut paljon. Tärkeintä on ollut se, että yhä useampi meistä haluaa tietää mitä ostaa ja syö. Tähän on varmasti osaltaan vaikuttaneet ulkomaiden ruokaskandaalit ja -huijaukset, mutta myös meistä monen halu ruuanpuhtaudesta ja hyvästä mausta. Kaupat ja elintarviketeollisuus ovat vastanneet myös huutoon ja tänään kaupasta saa myös edullisempia merkkejä täysin suomalaisista raaka-aineista. Yksi oma iso tavoitteeni onkin ollut nimenomaan se, että hyvää 100% suomalaista ruokaa pitää saada lähiruokatorien ja tilamyymälöiden lisäksi myös siitä omasta lähikaupasta.

Iso juttu tässä läpinäkyvyydessä on ollut myös se, että entisen maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) johdolla aloitettua työtä ruuan alkuperämerkintöjen lisäämiseksi on jatkettu. Tällä kaudella kesällä 2017 tuli voimaan asetus, joka edellyttää liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkinnät kaupoissa ja nyt uusimpana nykyinen maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) on saanut valmiiksi esityksen minkä myötä myös ravintolaruokiin tulee pakolliset näkyvät lihan alkuperämerkinnät. Ravintola ja ruokalaruuan alkuperämerkinnöille jouduttiin hakemaan lupa EU:sta ja se vei oman aikansa ja komission kriittisen suhtautumisen takia kala ei ainakaan toistaiseksi tule kuulumaan asetuksen piiriin.

Toukokuun alusta lähtien ravintoloiden tulee ilmoittaa käyttämänsä lihan alkuperä kirjallisesti. Alkuperämerkintöjen vaatimus tulee näin koskemaan niin ravintoloita, lounasravintoloita ja laitosruokaloitakin kuin myös grillikioskeja, kahviloita ja pikaruokaravintoloita. Alkuperämaamerkintää koskevan asetuksen mukaan asiakkaan pitää saada kirjallisesti tieto siitä, mistä naudan, sian, vuohen, lampaan sekä siipikarjan liha on peräisin. Tämä on erinomainen asia eikä todellakaan aiheuta merkittävästi lisätyötä ravintoloillekaan. Ruokalistoja ei tarvitse painattaa uudelleen vaan tiedon voi lisätä väliin esimerkiksi päivittyvällä liitteellä tai sitten erillisellä lapulla pöydissä. Lihan alkuperähän on jo aiemminkin pitänyt olla ravintolalla itsellään tiedossa ja nyt se vain täytyy kysymättä myös kertoa asiakkaille.

Uskon, että tästä tulee enemmänkin ravintoloille keino erottautua ja panostaa kotimaiseen ruokaan ja toisaalta meistä jokainen voi sitten itse päättää mitä lautaselleen tilaa ja haluaa. Ihmiset haluavat nimittäin tänään tietää mitä syövät. Tuoreen selvityksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta piti ravintolaruuan alkuperää tärkeänä. Kun ruuan alkuperä tulee avoimesti tietoon, niin myös ruuan jäljitettävyys paranee.

Suomalainen ruoka on puhdasta ja hyvää ja ruokaketju työllistää yhteensä 340 000 henkeä. Jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuukaudessa lisää kotimaisiin tuotteisiin, loisi se maahamme 10 000 uutta työpaikkaa. Kotimainen ruoka tuo siis toimeentuloa ja hyvinvointia, mutta se kuuluu lisäksi myös kulttuuriperintöömme ja kehittää osaamistamme. Ja totta on sekin, että vahva ruokaketju varmistaa myös ruokaturvaamme.

Kaksi viikkoa vain suomalaista -ruokaa haastaa jälleen meidät kaikki suomalaiset mukaan katsomaan mitä lautaselle hankkii.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok)

Suomalaisen ruuan ystävä

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat