TimoHeinonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Biotalous

Metsäänsä voi hoitaa myös kuntourheiluna

Auratulla avohakkuun maalla marjastava saattaa välillä pysähtyä murehtimaan, mitä tänään tarkoittaa sana metsänhoito. Mielihyvää ei mahda tuntea myöskään syksyinen sienestäjä, joka rämpii taimikonhoidon palstalla. Saunapuun kokoista koivua on hoidettu maahan sikin sokin. Ryteikön läpi ponnistelu riipii sekä raajoja että mieltä.

Metsiemme ilmastohiilen derivaatat ja integraalit

EU-komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Väki nimeää suomalaisen metsän liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Äärimmillään metsien biotalous manataan ilmastolle turmiolliseksi, lopulta negatiiviseksi kääntyväksi hiilen nieluksi.

Suomalainen, vuodesta toiseen yhä enemmän puuta kasvattava metsäväki on ymmällään. Hämmennyksen taustalla on Euroopan unionin vaikeaselkoinen hiilen nielulaskenta. Sekaisin menevät derivaatta ja integraali tavalla, jota tulevissa ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa kirjoittava suomalainen abiturientti ei kestäisi.

Kotimainen biosähkö helpottaisi ulkomaan velkaa

Pari vuotta sitten kannoimme EU:n jäsenenä huolta Kreikan ulkomaan veloista. Tänään kannamme huolta Italian kasvavista veloista. Mutta myös oma valtionvelkamme paisuu. Vuonna 2017 ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, 106 miljardiin euroon. Se tekee 19 200 euroa jokaista suomalaista kohti.

Velkaantumisen nykynousu alkoi vuonna 2008. Keskimäärin olemme velkaantuneet yli kuudella miljardilla eurolla vuodessa. Vuonna 2017 otimme lisävelkaa 3,4 miljardia euroa.

Biotalouden pajusta on opittavaa

Paju biotalouden kasvina on parin viime vuosikymmenen ajan tarkoittanut nopeasti kasvavaa hakepajua, energiapajua. Pajun historiasta löytyy kuitenkin paljon monipuolisempi tuotepaletti.

Koripaju oli ennen muovin aikaa Euroopan yleisin peltoviljelyn menetelmin kasvatettu puu. Luonnosta kerätyn parkituspajun kuorta kiskoivat 1900-luvun alkupuoliskolla Pohjanlahden talonpojat. He myivät kuoren nahkatehtaalle. Hinta oli mukiinmenevä, nykyrahassa noin 300 euroa kuiva-aineen tonnilta.

Vesistömme odottavat ekopuhdistamoita

Nykytaloutemme päästää vesistöihin kiusallisia aineksia. Typpeä ja fosforia karkaa rehevöittämään ojia, puroja, jokia, järviä ja lopulta Itämerta. Etenkin Suomenlahdella helteisenä kesänä veneilevät näkevät seuraamukset meren pinnalla kelluvina, vihertävinä tai kellertävinä sinilevän lauttoina.

Puhdistamojen kasvava ongelma ovat poistuvan puhtoveden lääkejäämät. Niiden hajottamiseen tai pysäyttämiseen eivät nykypuhdistamot pysty. Maailmanlaajuiseksi kasvava ongelma on muovin mikrohiukkasten valuminen jokiin ja lopulta meriin.

Etanolia, energiabambua ja etiopiansinappia

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta, fossiilisen öljyn osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Euroopan unionin parlamentti puolestaan asetti alkuvuodesta 2018 jäsenmailleen tavoitteeksi, että etanolin prosentti nousee tasolle 12 vuoteen 2030 mennessä.

Propsin aikana metsän talous kasvoi

Takavuosilta muistamme metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli kauppanimenä propsi. Suomen kielen sana muuntui englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop).

Veimme taannoin propsia Englannin kivihiiliteollisuudelle. Propsi oli pääosaksi mäntyä, jolla oli kestävän tukipuun maine kaivoksen käytävissä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen sellupuun luokkaa.

Biotalous hamuaa haketta halvemmalla

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotuotetehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi sähköksi, vaatteiden kuiduksi, bioetanoliksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, tai vaikkapa uusiutuvaksi grafeeniksi ja muiksi tuleviksi nanotuotteiksi.

Biotalous saa lisäpuuta kannoista

Klassikkokirjailija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Metsälöiden viljelylaina kasvattaisi lisää puuta ja panisi sitä myyntiin

Suomessa on 376 000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälöksi lasketaan yli kahden hehtaarin metsäpalsta. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä metsänviljelyyn, metsien hoitoon ja puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä